Zombie

Miksi maanantait aina tuntuvat niin kamalille? Miksi tämä päivä tuntuu maanantaille, mulla on koko viikon ollut maanantai. Tässä viiden päivän keikkaputken aikana mulle on käynyt pikkuhiljaa hyvin selväksi, etten tule koskaan olemaan aamuihmisiä. Tulevaisuuden kannalta kuullostaa erittäin lupaavalta, olisi kerrassaan loistavaa jos nämä hommat toimisi niin että töihin voi mennä kun sattuu jaksamaan. Or not. Kännykkäni raivostuttava herätysränkytys on aiheuttaa sydänkohtauksen ennen kuutta, jonka järkeen torkutan ainakin vartin ja olen jo myöhässä. Pesen samalla hampaita kun etsin vaatteita ja pakkaan laukkua. Tungen kurkusta alas banaanin ja teen aamulenkin juoksemalla bussiin, tuntuu että vaapun vaan eteenpäin eikä askeleet tuota tulosta. Samalla saan tasapainoharjoituksen kun tuolla on niin liukasta. Luistimet olisivat olleet kätevät koko viikon tosin en kyllä osaa luistella, niin tuolla pysyisi jotenkin pystyssä. Peiliin en edes viitsi katsoa en kotona enkä kyllä bussissakaan, koska maan vetovoima tuntuu miljoona kertaa vahvemmalta erityisesti silmäpussien kohdalla. Tiedän sen jo valmiiksi, joten miksi vaivautua. Saavun työpaikalle räjähtäneen näköisenä, pidän heti ensimmäisenä vessatauon ja yritän saada hiukset epätoivoisesti kuosiin sillä vessojen peileistä näkee itsensä väkisin.

Miten olenkaan ikinä jaksanut peruskoulussa ja lukiossa nousta ylös. Vai jaksoinko? Ainakin kävin koulussa.. Koko päivä menee nykyisin ihan pilalle, jos pitää aamulla nousta aikaisin. Välttelen kuin ruttoa kaikkia mahdollisia kursseja jotka pitäisi valita jos ne alkaa aamulla. Mikä siinä on että kaikki tuntuu aikaisen aamun jälkeen romahtavan? Viikon aikana olen raahannut zombiolemukseni töihin seitsemäksi, ja viisi ensimmäistä tuntia sekä miljoona kahvikuppia myöhemmin olen valmis lyömään hanskat tiskiin koko loppupäiväksi.  Luukulle voisi laittaa "Älä häiritse, työntekijä osaa olla vittumainen" -kyltin ja voisin nukkua takin alla.. Väsyttää, väsyttää ja ennenkaikkea vituttaa. Aikaisten aamujen jälkeen oon niin vihainen että voisin räjähtää jollekin valivali- asiakkaalle päin naamaa. Kun voisikin, en ymmärrä kaikesta russuttajia. Kollegat päivittelee väsynyttä ja kalpeaa olemustani samalla kun itse tekopirteänä palvelevat asiakkaat munkin edestä, oma perberini kun tuntuu olevan superliimalla kiinni tuolissa. Voiko burnoutin saada..viikossa? Sain niin kovan stressin aamuherätyksistä, että ihoni räjähti perinteisesti kasvoista ihottumalle. Well done, asiakaspalvelussahan tämä on kätevää: kun näytät Frankenstainin hirviölle niin kukaan asiakas ei tule luoksesi ja saat vittuuntua ihan rauhassa. 

Onneksi kyseinen keikkaputki tietää edes rahaa, mitään muuta positiivista tässä ei sitten ollutkaan. Paitsi se että tiedossa ei ole hetkeen ihan noin epäinhimillisen aikaista aamua ja CV:ni lihoo taas hieman enemmän. Olen kyllästynyt muiden kyselyihin (turhautuminen tällaiseen asiaan neljässä päivässä?) että miten olen vapaa-aikani viettänyt kun olen päässyt jopa kuudelta töistä. No en mitenkään? En voi käsittää kuka jaksaa opiskella loputtoman pitkän työpäivän jälkeen, lähteä lenkille ja rentoutua. No periaatteessahan rentoutuminen laiskottelu onnistuu ainakin multa, koko loppuilta menee koomassa koneella ja ajatuskin seuraavasta aamusta saa ahdistuksen kuristamaan kurkulla. En selviä edes kauppaan, liian kaukana ja kassit painaa. Tänään kuitenkin yllätin itseni Lidlistä kun siellä oli taas tarjouksia, luoja että se kassi painoi. Väsyin tästä suuresta maratoniin verrattavasta suorituksesta niin, että nukuin kolmen tunnin päikkärit.  Koita siinä sitten enää illan tullen jumalauta saada unen päästä kun kattoo kelloa koko ajan, kaksitoista, yksi, hitto viisi tuntia enää apua, kaksi, miksi en voi nukkua.. Ainiin mutta eihän mun huomenna tarvitse nousta aikaisin. Kouluhommat kaikki rästissä jo nyt, tammikuun alussa ja on sanomattakin selvää etten kykene heräämään kahdeksalta vain opiskellakseni kotona. Viikon jälkeen tuntuu että kasvot ovat rupsahtaneet tästä stressin ja väsymyksen määrästä ainakin viisi vuotta vanhemmaksi, bongaan ihottuman lisäksi muutaman kivan finnikaverin otsasta ja vyötärölle on tullut pieni rengas. Aikainen aamu ainakin mun tapauksessa lihottaa, koska työpäivän jälkeen mun on pakko saada karkkia tai jotain muuta mättöä (en minä sinne kauppaan asti jaksa kävellä, joten täytän varastojani ennen työputkea) koska en kestä. Kaikki tuntuu niin tsiljoonasti vaikeammalta ja hanskat ovat hukassa taas astetta enemmän..  Tietotekniikka, miksi vaikeutat asioita entisestään? Kuvan osoite ei kelpaa, en saa tallennettua kuvia koneelleni, kun kuva on vihdoin koneella en saa rajattua sitä, tämän jälkeen en saa lisättyä. Tunnin tappelun jälkeen se on tossa nyt jotenkin.

MENISIKÖHÄN EDUSKUNNASSA LÄPI LAKIALOITE: KIELLETÄÄN AIKAISET AAMUT LAISSA, KOSKA NE AIHEUTTAVAT VAKAVIA TERVEYSONGELMIA?